Osallistuva budjetointi

• Idea on suunniteltu voittoa tavoittelemattomaan, yhteishyödylliseen tarkoitukseen
• Idea ei korvaa lakisääteisiä tehtäviä
• Idean toteuttaminen ei ylitä valtuuston hyväksymää osallistuvan budjetoinnin määrärahaa
• Idean toteuttaminen on kaupungin toimivallassa (ei kohdennettu esim. yksityiselle maaalueelle)
• Idean toteuttamiseen liittyvät luvat ovat kunnossa tai luvan myöntämisestä on myönteinen ennakkotieto viranomaiselta
• Idea ei ole hyvien tapojen vastainen
• Idea ei ole voimassa olevan kaavan tai kaupungin toimivaltaisen toimielimen tekemän päätöksen vastainen
• Idea ei ole ristiriidassa kaupungin toimintaa ja palveluja koskevien kehittämissuunnitelmien tai suunnitelmien tai strategian kanssa
• Idea noudattaa Suomen lainsäädäntöä
• Idean toteuttaminen ei lisää kaupungin henkilöstö- tai käyttötalousmenojen kokonaismäärää

Idean tulee täyttää edellämainitut arviointiperusteet. Kyseessä voi olla myös esimerkiksi jokin tapahtuma, tempaus, projekti tai yhteistyö, yhteiseen käyttöön tarkoitetun välineistön hankinta, fyysisen kohteen kunnostaminen tai muu viihtyvyyden lisäämiseen vaikuttava asia. 

Kaikki ehdotukset eivät välttämättä etene äänestysvaiheeseen, mutta niitä voidaan hyödyntää myös tulevaisuuden kehityskohteita ajatellen. Ehdotusten avulla tiedämme, millaisille palveluille Raaseporissa on tarvetta ja pyrimme jatkossa kehittämään niitä myös osallistuvan budjetoinnin ulkopuolella.

Ehdotuksia voi jättää kuka tahansa. Ehdotuksia siitä, kuinka tuo summa tulisi käyttää, voivat tehdä yksityiset henkilöt, yhteisöt ja vapaasti aiheen ympärille kootut ryhmät, kuten kerhot, koululuokat tai harrastepiirit.

Itse äänestykseen voivat osallistua 9. luokkalaiset ja sitä vanhemmat nuoret sekä aikuiset. Äänestäjän tulee olla kirjoilla Raaseporin kaupungissa ja äänestäjällä ei saa olla tietoturvakieltoa, mikä estää kotikaupunkitiedon välittymisen. Pääset äänestämään verkossa suomi.fi-tunnistautumisen kautta omilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 9.luokkalaiset ja lukiolaiset voivat äänestää koulussa äänestyspäivänä.

Äänestyksen ulkopuolelle jääneet ehdotukset on saatettu karsia, koska:

• ehdotus oli tehty sellaiselle alueelle tai kadulle, joka ei ole kaupungin omistuksessa, eikä hankeaika riitä neuvotteluihin tai erilaisten vaadittavien lupien hakemiseen, 
• ehdotus sisältyy jo kaupungin suunnitelmiin tai se on jo toteutettu, 
• ehdotus ylittää sille asetetun budjetin,
• ehdotus on ristiriidassa kaupungin hyväksyttyjen suunnitelmien tai päätöksien kanssa. 

Kyselyssä tulleita ideoita voidaan yhdistää ja muokata laajemmaksi kokonaisuudeksi (ennen äänestysvaihetta), jolloin yksittäinen idea ei välttämättä pääse jatkoon vaan se on osa kokonaisuutta.

Osallistuva budjetointi (engl. participatory budgeting) sai alkunsa 1980-luvun lopulla Porto Alegressa, Brasiliassa. Sen kehittäminen lähti tarpeesta parantaa köyhien asuinalueiden elinoloja ja vähentää alueiden välistä eriarvoisuutta. Sittemmin osallistuva budjetointi on levinnyt eri puolille maailmaa ja laajentunut kattamaan kaikkien ihmisten osallistumisen.

Suomessa osallistuva budjetointi on yleistynyt 2010-luvun loppupuolella, ja viime vuosina sitä on toteutettu useimmissa suurissa kaupungeissa sekä joissakin pienemmissä kunnissa.

Osallistuvan budjetoinnin keskeisiä piirteitä ovat päätösvallan jakaminen asukkaille, tulosten ennakoimattomuus ja menetelmän joustavuus. Tämä vaikuttamiskeino eroaa esimerkiksi perinteisistä asukastilaisuuksista ja kyselyistä, koska tavalliset ihmiset pääsevät mukaan päättämään yhteisten verovarojen käytöstä. Samalla asukkaat oppivat talouden realiteeteista.

Tärkeää osallistuvassa budjetoinnissa on, että asukkaat saavat aidon osallisuuden kokemuksen, heidän mielipiteensä kuullaan ja vaikuttaminen johtaa konkreettisiin tuloksiin. Osallistuvassa budjetoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että asukkaat pääsevät osallistumaan suunnitteluvaiheesta päätöksentekoon asti. Usein osallistuva budjetointi sisältää ideointi-, kehittämis- ja äänestysvaiheet. Menetelmän on todettu lisäävän molemminpuolista ymmärrystä, vuorovaikutusta ja luottamusta asukkaiden ja kaupungin hallinnon välillä.

Kuvittele seuraava tilanne: Sinulla ja perheelläsi on rahaa käytettävänä yhteiseen tekemiseen. Pohditte, pitäisikö se käyttää uimahalliin tai elokuviin menemiseen? Vai hankitteko kenties kaikille uudet luistimet? Jokainen perheenjäsen saa ehdottaa omia ideoitaan siitä, miten raha käytettäisiin. Tämän jälkeen kaikki saavat äänestää parasta ehdotusta, joka sitten toteutettaisiin.

Osallistuvassa budjetoinnissa on samanlainen ajatus, mutta se tapahtuu koko kaupungin tasolla. Kaikki saavat ensin ehdottaa ideoita siitä, mihin kaupungin toimintaan käyttäisivät 100 000 euroa. Kaupungin toimintaan kuuluvat esimerkiksi koulujen harrastustoiminta, nuorisotalotoiminta, musiikkiopiston tunnit, kirjastot, leikkipuistot, uimarannat ja erilaiset kulttuuritapahtumat. Mieti siis ideoita, jotka liittyvät näihin asioihin. Se voi olla jokin tapahtuma, tempaus, projekti tai yhteistyö, yhteiseen käyttöön tarkoitetun välineistön hankinta, fyysisen kohteen kunnostaminen tai muu viihtyvyyden lisäämiseen vaikuttava asia. 

Sellaiset ideat, jotka on mahdollista toteuttaa, etenevät äänestykseen, jossa kaikki kaupungin asukkaat saavat äänestää parhaita ideoita. Eniten ääniä saaneita ideoita toteutetaan sen mukaan, paljonko niiden toteuttaminen maksaa. Osallistuva budjetointi on siis tapa päättää rahan käytöstä niin, että kaikki saavat osallistua päätöksentekoon.