Siirry pääsisältöön

Vedenlaatu ja puhdistustulokset

Vedenlaatu

Veden kovuus

Raaseporin Veden vesi on pehmeää lukuun ottamatta Karjaan keskustaa, jossa veden kovuus vaihtelee pehmeästä 3,76 °dH keskikovaan 5,5 °dH. Nämä arvot voitte ottaa huomioon pesu- ja astianpesukoneen pesuaineen ja suolan annostelussa.

0-2 °dH erittäin pehmeä
2-5 °dH pehmeä
5-10 °dH keskikova
10-21 °dH kova

1 °dH = 0,178 mmol/l kalsiumkarbonaattia

Puhdistamoiden puhdistustulos

Raaseporin Vesi -liikelaitoksen toiminta-alueella on kolme jätevedenpuhdistamoa; Karjaa-Pohja, Skeppsholmen sekä Bromarv. Puhdistamojen tekniikka vaihtelee, mutta puhdistamisen pääperiaate on sama kaikissa laitoksissa. Jätevesi puhdistetaan mekaanisesti, biologisesti ja kemiallisesti.

Vuonna 2020 puhdistamot täyttivät asetetut puhdistusvaatimukset. Vuoden 2020 puhdistustulos vuosikeskiarvona näkyy alla olevasta taulukosta.

PuhdistamoBHK7 %P %N %
Karjaa–Pohja989574
Skeppsholmen999788
Bromarv999954

Puhdistusvaatimukset vuosikeskiarvoina näkyvät alla olevasta taulukosta.

PuhdistusvaatimuksetBHK7 %P %N %
Karjaa–Pohja959570
Skeppsholmen959560
Bromarv909040

Puhdistamoiden toimintaperiaate ja puhdistustulos

Kaikki Raaseporin Veden jätevedenpuhdistamot poistavat jätevedestä tehokkaasti orgaanista ainesta sekä fosforia. Lisäksi Karjaa-Pohjan ja Skeppsholmenin puhdistamoilla on käytössä typenpoistoprosessi. Bromarvin puhdistamolla typpeä poistuu biologisessa käsittelyprosessissa lietteeseen sitoutumalla.

Karjaa-Pohjan puhdistamo

Karjaa-Pohjan puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2007. Laitoksella käsitellään keskimäärin 4300 m3 jätevettä vuorokaudessa. Puhdistetut jätevedet puretaan Pohjanpitäjänlahteen Skuruvikeniin.

Puhdistamo on aktiivilietelaitos hiekkasuodatuksella tehostettuna. Biologis-kemiallinen käsittelyprosessi poistaa tehokkaasti jäteveden orgaanista ainetta ja fosforia. Typpeä saadaan poistettua tehostetusti denitrifikaatio-prosessissa.

Puhdistamolle tulevasta typestä poistuu keskimäärin 77 % (vaatimus 70%) ja fosforista 96 % (vaatimus 95%) (vuosina 2016-2020). Käsittelyprosessissa muodostuva ylijäämäliete sakeutetaan ja kuivataan lingolla. Kuivattu liete toimitetaan biokaasulaitokselle jatkokäsittelyyn.

Skeppsholmenin puhdistamo

Skeppsholmenin puhdistamo on valmistunut 1960-luvun lopulla ja sitä on vuosien varrella saneerattu ja tehostettu. Laitoksella käsitellään keskimäärin 3400 m3 jätevettä vuorokaudessa. Jätevedet johdetaan mereen Båssafjärdeniin.

Puhdistamo on aktiivilietelaitos flotaatiolla tehostettuna. Biologis-kemiallisessa käsittelyprosessissa saadaan poistettua tehokkaasti jäteveden orgaanista ainetta ja fosforia. Typpeä saadaan poistettua tehostetusti denitrifikaatio-prosessissa.

Puhdistamolle tulevasta typestä poistuu keskimäärin 74 % (vaatimus 60%) ja fosforista 98 % (vaatimus 95%) (vuosina 2016-2020).  Käsittelyprosessissa muodostuva ylijäämäliete sakeutetaan ja kuivataan lingolla. Kuivattu liete toimitetaan biokaasulaitokselle jatkokäsittelyyn.

Bromarvin puhdistamo

Bromarvin puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2011. Puhdistetut jätevedet puretaan Västervikenin lahteen. Puhdistamolla käsitellään noin 38 m3 jätevettä vuorokaudessa.

Puhdistamo on tyypiltään bioroottorilaitos. Biologis-kemiallisessa prosessissa saadaan poistettua tehokkaasti jätevedestä orgaanista ainetta ja fosforia. Typpeä poistuu biologisen prosessin sivutuotteena lietteeseen sitoutumalla.

Puhdistamolle tulevasta typestä poistuu keskimäärin 51 % (vaatimus 40%) ja fosforista 98 % (vaatimus 90%) (vuosina 2016-2020).  Puhdistamoliete viedään Skeppsholmenin puhdistamolle kuivausta varten.

PuhdistamoKäyttöön-ottovuosiKäsitelty jätevesiTyyppiKäsittelyprosessi
Karjaa-Pohja20074300 m3/daktiivilietelaitos +  hiekkasuodatusbiologis-kemiallinen + denitrifikaatio
Skeppsholmen1960-luvun loppu3400 m3/daktiivilietelaitos + flotaatiobiologis-kemiallinen + denitrifikaatio
Bromarv201137 m3/dbioroottorilaitosbiologis-kemiallinen

Haitta-aineet

Ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita tulee jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana, huuhtoumana maanpinnalta sekä hule- ja vuotovesien mukana.

Jätevedenpuhdistusprosessissa haitallisia aineita poistuu esimerkiksi biohajoamalla ja/tai lietteeseen sitoutumalla. Haitallisten aineiden poistuma vaihtelee ainekohtaisesti. Se osuus, joka ei biohajoa tai sitoudu lietteeseen, päätyy puhdistamolla käsitellyn jäteveden mukana purkuvesistöön.

Vuonna 2020 Karjaa-Pohjan ja Skeppsholmenin puhdistamoilla käsitellystä jätevedestä on tutkittu seuraavia yhdisteitä/aineita: alkyylifenolit ja –etoksylaatit, ftalaatit, perfluoratut yhdisteet, torjunta-aineet, tiatsolit (TCMTB, MBT), kadmium, elohopea, nikkeli, lyijy ja bromatut difenyylieetterit.

Vuoden 2020 näytteissä Karjaa-Pohjan puhdistamolla käsitellystä jätevedestä todettiin seuraavia aineita: nonyylifenolia ja nonyylifenolietoksylaatteja, perfluorattuja yhdisteitä mm. PFOS, ftalaateista DEHP, elohopeaa, kadmiumia, lyijyä, nikkeliä sekä erilaisia torjunta-aineyhdisteitä esimerkiksi terbutryyniä, atratsiiniä ja MCPAta.

Vuoden 2020 näytteissä Skeppsholmenin puhdistamolla käsitellystä jätevedestä todettiin seuraavia aineita: nonyylifenolia ja –etoksylaatteja, oktyylifenolia, ftalaatteja esim. DEHP ja DBP, perfluorattuja yhdisteitä mm. PFOS, elohopeaa, lyijyä, nikkeliä sekä erilaisia torjunta-aineyhdisteitä esimerkiksi terbutryyniä ja diuronia.

Aine / YhdistePoistuma
Nonyylifenolit ja –etoksilaatit > 90 %
Oktyylifenolit ja –etoksilaatit> 80 %
Ftalaatit> 70 %
BDE> 90 %
DiuroniPoistuma hyvin vähäistä. Pitoisuuden havaittu jopa nousevan puhdistuksen aikana.
MCPAPoistuma hyvin vähäistä. Pitoisuuden havaittu jopa nousevan puhdistuksen aikana.
Elohopea80 – 90 %
Kadmium80 – 90 %
Lyijy80 – 90 %
NikkeliEi poistu prosessissa. Joissain tapauksissa pitoisuus lähtevässä jätevedessä selvästi korkeampi kuin tulevassa.
PFOSMäärä lisääntyy puhdistuksessa erityisesti biologista typenpoistoa harjoittavilla puhdistamoilla. Aktiivilietelaitoksilla poistuma n. 15 %.
Taulukko: Haitallisten aineiden poistumia puhdistamoilla yleisesti.
Lähde: Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla -hankkeen loppuraportti, Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 34, 2014

Päivitetty: 20.02.25